KOIRAN AJATTELUMALLI

Aikoinaan oltiin vahvasti sitä mieltä että koiralla on jokin kuudes aisti koska se tietää asioita ennalta tai kykenee toimimaan ennen kuin sille on ehditty edes sanoa. Mitään kuudetta yliaistia koiralla ei ole, mutta koiran tarkkaavaisuutta ei korosteta liiaksi koska se tunnistaa pienimmänkin muutoksen tai tapahtuman sen ympäristössä. Pelkkä sykkeen nousu tai hengityksen muuttuminen ohjaajalla on jo koiralle selvä merkki jostakin eikä niiden havaitsemiseen tarvittu muuta kuin erinomainen kuuloaisti. Koira kykenee aistimaan ihmisen hengitysilmasta adrenaliinin ja ties mitä muuta mutta tämänkin vain erinomaisen hajuaistin avulla. Se miksi välillä tuntuu kuin koira tietäisi mitä ohjaaja aikoo tehdä tarkoittaa vain sitä että hän itseasiassa jo viestii ennen varsinaista toimintaa pienen pieniä merkkejä aikomuksestaan ja koira on erinomainen lukemaan näitä viestejä.

Koiran muisti poikkeaa paljon ihmisen muistista. Koiran muisti on erinomainen mutta vain kuten turvalliset tai vaaralliset tilanteet jäävät vallitseviksi. Koiran hermorakenteen ominaisuudet vaikuttavat suuresti siihen miten koira kokee epäturvalliset tai ikävät kokemukset. Huomattavaa on se että niin positiiviset kuin vaarallisetkin kokemukset ovat tunteita ja tunnekuvat ohjaavat koiraa yhdessä sen muistikuvan kanssa. Jokainen muistikuva yhdistyy koettuun tunteeseen, jos muistikuvaa sekä tunnetta ei ole, kohtaa koira uuden asian aina epävarmoin tuntemuksin kunnes todistetaan uuden kohdatun asian olevan vaaraton. Tunnemuistiksi voisi koiran pääkopan tapahtumia kuvailla.

Koira ei kykene muistamaan tapahtumia taaksepäin kuin muutamia sekunteja. Tästä syystä koiraa ei saa rankaista asioista jotka ovat jo tapahtuneet. Jos koiraa rankaistaan siitä kun on jo sohvalla, oikeasti rankaistaan siitä kun koiraa lähestyttiin sen ollessa levossa tai paikallaan eikä siitä kun se oli sohvalla. Koiraa ei myöskään saa rankaista jos se on rikkonut tavaroita sillä aikaa kun muut ovat olleet poissa kotoa, koira ei pysty yhdistämään näitä asioita yhteen ja seurauksena yleensä onkin että tavaroiden rikkominen vain lisääntyy koiran stressin lisääntyessä.

Koira valitsee aina mielestään oikean tavan toimia tilanteessa kuin  tilanteessa eikä se koskaan tee tahallaan väärin tai aiheuttaakseen toiminnallaan harmia. Hyvin mustavalkoisesti koira kohtelee asioita kuten: Onko turvallista vai ei, onko kivaa vai ei, onko hyvä vai huono. Kuten taas huomataan ajattelee koira tunnetilan kautta ja valitsee sen mukaan. Koiralla voi olla johonkin tehtävään esimerkiksi 5 tasan yhtä hyvää tapaa toimia joista se sitten valitsee yhden tai yhdistelmän ja kaikki vaihtoehdot perustuvat jo ennen koettuihin kokemuksiin. Ohjaajan tehtävä onkin vahvistaa haluamaansa toimintamallia assosioimalla siihen kylliksi hyviä tuntemuksia ja sitten muihin vaihtoehtoihin suhtaudutaan negatiivisesti joten koira alkaa automaattisesti valitsemaan sitä mikä tuntuu selkeästi paremmalta kuin muutkin.

Koiralla ei ole toimintaa rajoittavia tekijöitä kuten ihmisellä on. Ihmisen kyky ajatella suunnitelmallisesti myös ohjaa toimintaa jo siihen suuntaan miten se ajattelee. Ihminen itseasiassa rajoittuu tiettyjen raamien sisäpuolelle koska sen ajatusmaailma rajaa mahdollisuudet niin ettei mitään ennalta suunnittelematonta pääse syntymään tai ainakaan kovin usein. Koira on aina täysin avoin kaikelle koska se ei ajattele! joten tilanteet ovat aina mahdollisuuksia täynnä ja niissä toimiminen on yleensä ympäristön vaikuttimien summa. Koiran toiminnan määrää 90% ympäristö vallitsevalla hetkellä ja 10% tulee perimästä. Tämä suhdeluku voi hyvinkin heittää suuntaan jos toiseen koska kokemuspohjan rikkaus lisää oppimisen kautta opittua käyttäytymistä ja perimän kautta tulee vain "selviytymisen" osuus joten kokenut koira on oppinut toimimaan tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa eikä sen tarvitse turvautua perimän kautta saatuun osuuteen.

Koiralle merkitys on vain reaalihetkessä, ei hetkeäkään ennen tai sen jälkeen. Kyseisen ajanhetken koira kykenee arvioimaan ja käsittelemään eikä yhtään siitä eteenpäin.

Suuttuuko koira? kokeeko koira vihaa? EI, koira ei kykene näihin koska nämä vaativat ajattelua ja oikeudenmukaisuuden tuntemista. Koira kyllä ilmaisee eleitä joita me ihmiset tulkitsemme sitten omalla tavallamme. Meidän tuleekin nähdä käytöksen läpi, tajuta että se mitä näemme ei ole sitä mitä luulemme sen olevan. Monesti auttaa jos tietoisesti siirrymme sivusta "tarkkailijaksi" ja yrittämme löytää syyt käytökseen ympäriltämme.

Tapahtuipa mitä tahansa niin koira ei ole se joka aiheuttaa toiminnallaan seurauksia tarkoituksenmukaisesti vaan muut asiat vaikuttavat koiraan jonka seurauksena koira toimii aiheuttaen sitten sen mitä tilanne vaatii. Tämän mainitsin siksi että otsikoissa olevat uutiset yleensä aina leimaavat koiran, joskus jopa koko rodun "vialliseksi" ja muut ovat uhreja vaikka koira on itse uhri joka kärsii ensimmäiseksi ja sitten vielä viimeiseksikin. Koira ei ole syntyessään "luonnevikainen" vaan omistajat kasvattavat sen niin että sen luonnollinen käytös kärsii ja se ei kykene sopeutumaan yhteiskunnan asettamiin rajoihin.




© Marko Tammilehto 2008