VIETTIRAKENTEET
Koiran perusvietteihin kuuluu: saalis-, lauma-,
lisääntymis-,
agressio-, puolustusvietit sekä ns. taistelutahto.
Nämä
viettirakenteiden osat ovat ehkä voimakkaimmin erotettavissa
koiraeläimen käytöksestä ja siten
voitu kartoittaa
niiden toimintaa. Kaikilla koiraeläimillä
viettirakenteiden
osat ovat samat, vain niiden voimakkuuserot vaihtelevat jalostuksen ja
ihmisten vaikutusten myötä eri rotuisilla koirilla.
Perusidea
pysyy samana kautta linjan ja koiran viettirakennealueet vaihtuvat
tarvittaessa sekunneissa.
Viettirakenteiden ymmärtäminen ja niiden tulkitseminen koirasta on erinomainen apu koulutettaessa koiraa mihin tahansa ja tämä koulutusmenetelmä takaa myös sen että koira kykenee saavuttamaan joissakin tilanteissa viettipäämäärän ja siten luonnollista kautta kanavoi toimintaansa haluttuun suuntaan.
1. LAUMAVIETTI
Laumavietin ansiosta koiraeläimet pystyvät rakentamaan sosiaalisen lauman joka pysyy järkevän hierarkian ja hierarkisen järjestelmän hallitsemana koossa mahdollistaen lisääntymisen, turvallisuuden ja saalistamisen. Laumavietin alaisena koiraeläimet kokevat pääosin turvallisuutta, rauhallisuutta ja varmuutta. Jonkin näiden ominaisuuden puuttuessa koiraeläin siirtyy toisen viettirakenteen vaikutuksen piiriin. Laumavietti kuuluu aina positiivisiin tuntemuksiin.
2. SAALISVIETTI
Saalisvietin perustarkoitus on hankkia ravintoa laumalle. Saalisvietin laukaisee yleensä tilaisuus saalistukseen eli kohde on näkyvissä ja tavoitettavissa. Saalistuksen aloittaa yleensä joko hierarkian korkein yksilö tai sen hetkisen ryhmän korkein yksilö jonka esimerkkiä muut seuraavat. Kaikki koirasta poispäin etenevä saa yleensä koiran huomion juuri saalisvietin vuoksi esim pallo, käsi, juokseva lapsi tai aikuinen jne. Saalisvietti kuuluu aina positiivisiin ja aktiivisiin tuntemuksiin.
3. TAISTELUTAHTO
Taistelutahto on ominaisuus jonka avulla koiraeläin oppii saalistamaan, leikkii saaliilla oppiakseen enemmän miten siihen tartutaan ja miten saalis reagoi erilaisiin liikkeisiin. Taistelutahdon avulla myös opitaan kamppailemaan ja puolustautumaan fyysisesti kun siihen on tarvetta. Taistelutahto liittyy hyvin läheisesti saalisviettiin, yleensä tätä ominaisuutta esiintyy voimakkaammin nuorella eläimellä. Taistelutahto kuuluu aina positiivisiin tuntemuksiin ja aktiivisiin tuntemuksiin.
4. LISÄÄNTYMISVIETTI
Lisääntymisvietti mahdollistaa lauman jatkuvuuden. Tarkan hierarkisen järjestelmän mukaisesti valikoitunut alfapari pariutuu ja tuottaa parhaat mahdolliset jälkeläiset. Ja tietysti lauman alemman portaan yksilöt pariutuvat hierarkisen järjestelmän mukaan. Lisääntymisvietti kuuluu aina positiivisiin tuntemuksiin.
5. PUOLUSTUSVIETTI
Puolustusvietin tarkoitus on ensisijaisesti reagoida ja mahdollisesti puolustautua yksilön tai lauman ulkopuolista uhkaa vastaan. Puolustusvietin alaisena koiraeläin voi vielä paeta tai väistää uhkaajaa. Puolustusvietti kuuluu voimakkaasti negatiivisin tuntemuksiin josta koira haluaa palautua mahdollisimman nopeasti normaaliin olotilaan. Uhkaan luetaan mm koiran yli kumartamiset, fyysiset pakottamiset, suoraan kohti kulkekemiset, yllättävien tilanteiden tai vieraiden ilmestyminen tms. Ihmisen tahattomat eleetkin saattavat kääntää koiran puolustusvietin puolelle vaikka siihen ei olisi pyrittykkään.
6. AGRESSIOVIETTI
Agressiovietin tarkoitus on suojata yksilöä itseään ilman pakenemisen mahdollisuutta. Yksilö turvaa täten oman hengissä pysymisensä ja tunnetila luokitellaan erittäin voimakkaasti negatiiviseksi. Agressiovietillä on taipumus muuttua herkemmäksi jos sen puolelle on jostain syystä jouduttu ja tilanteesta on vietin avulla selvitty nopeasti.
© Marko Tammilehto 2008
Viettirakenteiden ymmärtäminen ja niiden tulkitseminen koirasta on erinomainen apu koulutettaessa koiraa mihin tahansa ja tämä koulutusmenetelmä takaa myös sen että koira kykenee saavuttamaan joissakin tilanteissa viettipäämäärän ja siten luonnollista kautta kanavoi toimintaansa haluttuun suuntaan.
1. LAUMAVIETTI
Laumavietin ansiosta koiraeläimet pystyvät rakentamaan sosiaalisen lauman joka pysyy järkevän hierarkian ja hierarkisen järjestelmän hallitsemana koossa mahdollistaen lisääntymisen, turvallisuuden ja saalistamisen. Laumavietin alaisena koiraeläimet kokevat pääosin turvallisuutta, rauhallisuutta ja varmuutta. Jonkin näiden ominaisuuden puuttuessa koiraeläin siirtyy toisen viettirakenteen vaikutuksen piiriin. Laumavietti kuuluu aina positiivisiin tuntemuksiin.
2. SAALISVIETTI
Saalisvietin perustarkoitus on hankkia ravintoa laumalle. Saalisvietin laukaisee yleensä tilaisuus saalistukseen eli kohde on näkyvissä ja tavoitettavissa. Saalistuksen aloittaa yleensä joko hierarkian korkein yksilö tai sen hetkisen ryhmän korkein yksilö jonka esimerkkiä muut seuraavat. Kaikki koirasta poispäin etenevä saa yleensä koiran huomion juuri saalisvietin vuoksi esim pallo, käsi, juokseva lapsi tai aikuinen jne. Saalisvietti kuuluu aina positiivisiin ja aktiivisiin tuntemuksiin.
3. TAISTELUTAHTO
Taistelutahto on ominaisuus jonka avulla koiraeläin oppii saalistamaan, leikkii saaliilla oppiakseen enemmän miten siihen tartutaan ja miten saalis reagoi erilaisiin liikkeisiin. Taistelutahdon avulla myös opitaan kamppailemaan ja puolustautumaan fyysisesti kun siihen on tarvetta. Taistelutahto liittyy hyvin läheisesti saalisviettiin, yleensä tätä ominaisuutta esiintyy voimakkaammin nuorella eläimellä. Taistelutahto kuuluu aina positiivisiin tuntemuksiin ja aktiivisiin tuntemuksiin.
4. LISÄÄNTYMISVIETTI
Lisääntymisvietti mahdollistaa lauman jatkuvuuden. Tarkan hierarkisen järjestelmän mukaisesti valikoitunut alfapari pariutuu ja tuottaa parhaat mahdolliset jälkeläiset. Ja tietysti lauman alemman portaan yksilöt pariutuvat hierarkisen järjestelmän mukaan. Lisääntymisvietti kuuluu aina positiivisiin tuntemuksiin.
5. PUOLUSTUSVIETTI
Puolustusvietin tarkoitus on ensisijaisesti reagoida ja mahdollisesti puolustautua yksilön tai lauman ulkopuolista uhkaa vastaan. Puolustusvietin alaisena koiraeläin voi vielä paeta tai väistää uhkaajaa. Puolustusvietti kuuluu voimakkaasti negatiivisin tuntemuksiin josta koira haluaa palautua mahdollisimman nopeasti normaaliin olotilaan. Uhkaan luetaan mm koiran yli kumartamiset, fyysiset pakottamiset, suoraan kohti kulkekemiset, yllättävien tilanteiden tai vieraiden ilmestyminen tms. Ihmisen tahattomat eleetkin saattavat kääntää koiran puolustusvietin puolelle vaikka siihen ei olisi pyrittykkään.
6. AGRESSIOVIETTI
Agressiovietin tarkoitus on suojata yksilöä itseään ilman pakenemisen mahdollisuutta. Yksilö turvaa täten oman hengissä pysymisensä ja tunnetila luokitellaan erittäin voimakkaasti negatiiviseksi. Agressiovietillä on taipumus muuttua herkemmäksi jos sen puolelle on jostain syystä jouduttu ja tilanteesta on vietin avulla selvitty nopeasti.
© Marko Tammilehto 2008